Hyppää pääsisältöön

Ensi hoidolla kovaa prosessiosaamista ja inhimillistä kohtelua

Ensihoidolla kovaa prosessiosaamista

Terveydenhuollossa on pitkään epäilty, miten teollisuudesta lähteneet prosessiopit voisivat palvella terveydenhuollon toimintaa. ”Terveydenhuollossa pitää hoitaa yksilöllisesti, kunkin potilaan tarpeita huomioiden ja humaanisti kohdellen. Siinä eivät tehdasopit auta.”

Näin kesällä loistoesimerkin, miten voi tarkasti seurata annettua protokollaa ja kohdella potilasta kohteliaasti ja inhimillisesti. Nauvon ensihoitoyksikkö oli hoitamassa ulkosaaristossa hankalissa oloissa sairaustapausta. Toimintaa ohjasi tietokoneohjelman check lista, jota tunnollisesti seurattiin ja jokainen asia kontrolloitiin, mitattiin ja kirjattiin.

”Kaikkien” asioiden tarkistaminen voisi tuntua turhalta ja liikaa aikaa vievältä, mutta kun mittaukset ja kysymykset tehdään ystävällisesti ja rauhallisesti, todellisuudessa aikaa ei kulu paljon ja silloin joku tärkeä asia ei jää huomaamatta. Olen aikaisemmin ollut kokemassa vastaavaa tilannetta, jolloin ambulanssi oli jo pois lähdössä, kun ”mitään ei löytynyt” ja lääkärinä näin, ettei potilas tule selviämään ilman apua. Silloin pelastus tuli puolihuolimattomasti lopuksi tehdyssä lämmön mittauksessa; 40 asteen kuume mahdollisti ambulanssikyydin ja sepsiksen riittävän aikaisen sairaalahoidon.

Nauvon ensihoito toimi protokollan mukaan määrätietoisesti potilaalle oikean hoidon saamiseksi. Aikaa käytettiin niin paljon, että hoitajat tulivat vakuuttuneiksi sairaalahoidon tarpeesta ja saivat myös potilaan vakuuttuneiksi tilanteesta. Yön sairaalahoito tarvittavilla lääkkeillä palauttivat potilaan kohti normaalielämää. Koko ensihoito tapahtui määrätietoisesti ja äärimmäisen hienotunteisesti.

Ei tietokoneohjattua protokollaa ole ollut kovin pitkään ensihoidossa, mutta se osoitti jälleen kerran ylivoimaisuutensa. Pitääkö ajatella, että tällaista protokollaa voidaan käyttää akuuteissa tilanteissa, mutta ei silloin kun potilaalla on vakava mutta hitaasti tappava sairaus? Tupakoimatta leikkaukseen on tärkeä tavoite terveydenhuollossa. Plastiikkakirurgit ovat pitkään tienneet, ettei vaativia leikkauksia kannata tehdä, jos potilas jatkaa tupakointiaan. Selkäkirurgit ovat tienneet, että leikkaustulokset paranevat merkittävästi, jos potilas lopettaa tupakointinsa. Totuus on se, että kaikki leikkaustulokset paranisivat, jos potilas ei tupakoisi.

Kun olen kysellyt eri toimijoilta, mitä pitäisi tehdä, jotta tupakatta leikkaukseen tapahtuisi entistä useammin, olen saanut aina saman vastauksen. ”Tupakointitieto pakolliseksi lähetteeseen” eli tietokoneohjelman tulee pakottaa kirjaukseen. Samanlainen tietokoneohjattu protokolla siis kuin ensihoidossa. Mitä me siis odotamme? Päätös tulisi tehdä terveyskeskuksessa ja vaatia ominaisuus terveyskertomusohjelman toimittajalta.

Useilla työpaikoilla on käytössään Duodecimin päätöksenteontuki. Ohjelma antaisi mahdollisuuden tehdä tiukempaa ohjausta hoidon toteuttamiseen. kun kroonisesti sairas on huonossa hoidossa ja potilas lisääntyneessä kuolemanvaarassa. Tietokoneohjattu protokolla parantaisi myös sairaaloiden epikriisin kirjattavia jatkohoito-ohjeita.

Meillä on siis vielä paljon mahdollisuuksia toteuttaa parempaa ja inhimillistä hoitoa noudattaen protokollaa joko tiekoneohjatusti tai ilman. Nauvon ensihoito sen taas osoitti.